Project MP:n lausunto

Päiväys: 13. tammikuuta 2017 15.37.22 UTC+2.00

Vastaanottaja: valtiovarainministerio@vm.fi

Aihe: Project MP -ryhmän lausunto moottoripyörä- ja veneverosta

Lähettäjä

Project MP -ryhmä:

Stefanie Brandt-Tallqvist, toimitusjohtaja, Brandt Oy

Patric Manner, markkinointipäällikkö, Brandt Oy

Anu Åberg, yrittäjä, Tuusmotor Oy

Jarno Åström, yrittäjä, Corsenero

Sauli Penttilä, yrittäjä, MP-Racing Oy

Mala Malk, päätoimittaja

Tero Kiira, freelance-toimittaja, Tekniikan Maailma, Bike-lehti

Alan Bridger, freelance-toimittaja/valokuvaaja

Veli-Pekka Ratinen, Smoto ry hallituksen jäsen

Tapio Nevala, Suomen Moottoriliitto, SML, hallituksen puheenjohtaja

vastaantottaja:

Valtiovarainministeriön vero-osasto

CC: Hallitusneuvos Merja Sandell

CC: Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 §:n muuttamisesta sekä hallituksen esitys eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta

Project MP -ryhmä esittää huolestumisen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 §:n muuttamisesta sekä hallituksen esitys eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta johdosta. Kyseessä on esitys moottoripyörien ja veneiden ajoneuvoverosta. Lausunnonantaja on huolestunut esitetyn veron vaikutuksista erityisesti EU-parlamentin 2011 julkaiseman liikennepoliittisen, ns. valkoisen kirjan päätöslauselmaesityksen täytäntöönpanon, moottoripyöräalan työllisyyden ja valtion verotulojen kasvun suhteen. Lisäksi mainittua lakiesitystä on pidettävä vain määrättyjen harrastusvälineiden omistamiseen kohdistuvana omistusverona. Esitetty kevyiden moottoriajoneuvojen vero saattaa viimeksi mainitusta syystä olla ristiriidassa Suomen verolainsäädännön kanssa.

Negatiivinen vaikutus työllisyyteen

Suunnitellun moottoripyörä- ja veneveron tavoite on 42 miljoonan euron lisäys valtion verotuloihin. Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) yli 4000 motoristille  tekemän kyselyn (1) perusteella tehdyt laskelmat osoittavat, että moottoripyörille suunniteltu vero vaikuttaisi negatiivisesti moottoripyörien myyntimääriin, ajosuoritteeseen ja palveluiden käyttöön. Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) tutkimuksessa (2) todettiin samanlaisia vaikutuksia venealalle.

Uusien moottoripyörien myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2010. Uusien ja käytettynä maahantuotujen moottoripyörien autoveron tuotto valtiolle 2010 oli 20 960 711,64 euroa ja 2016 enää 10 472 253,09  euroa. Moottoripyörien myynti on siis käytännössä puolittunut mainitulla ajanjaksolla.

Kuvaavaa moottoripyöräalan yleiselle kehitykselle on, että kun vuoden 2009 lopussa alan vähittäiskauppiaiden MP-Kauppiaat ry:ssä oli 81 jäsenliikettä, on yhdistyksessä tällä hetkellä 60 jäsenliikettä. Kyetäkseen jatkossakin työllistämään, ala tarvitsee kannustimia eikä tukahduttamista.

Suuri osa moottoripyöräalan vähittäisliikkeistä on pieniä perheyrityksiä. Moottoripyöräala työllistää tällä hetkellä noin 800 henkilöä. Kaavailtu moottoripyörien ajoneuvovero, ja sen seurauksena todennäköisen huoltopalvelujen ja tarvikemyynnin laskun myötä tulisi irtisanomisia ja liiketoiminnan konkursseja.

VTT:n moottoripyörien maahantuojille lokakuussa 2016 tekemän kyselyn perusteella kaavailtu vero ja sen aiheuttama yritystoiminnan hiljeneminen johtaisi noin kymmenen alan liikkeen lopettamispäätöksen. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 100 työpaikan poistumista alalta. (3)

Moottoripyörämaahantuojien ja -kauppiaiden tekemien laskelmien mukaan moottoripyörien ajoneuvoveron seurauksena valtio menettäisi ilman kerrannaisvaikutuksia noin 23 miljoonaa euroa arvonlisä- ja muunlaisina verotuloina (3).

Vesikulkuneuvojen sektorilla on päädytty hyvin samanlaisiin laskelmiin. Venealan Keskusliitto Finnboat ry mukaan suunniteltu veneveron kokonaishyöty jää selvästi alle valtion esittämien laskelmien. Veneilyn ja sitä kautta työpaikkojen vähentymisen myötä verotulot kääntyvät negatiivisiksi (4).

Pelkkä veneilyn vähentyminen näiden päätösten kautta vähentää Finnboat ry laskelmien mukaan verotuloja neljän vuoden jaksolla 42 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kasvava alan työttömyys vie suunnitellut kertymän vuositasolla pakkaselle.  Veneily on kuluttajille tapa liikkua saaristoon ja mökeille. Tämä pitää saaristoa elävänä ja ylläpitää saaristo- ja rannikkokuntien kesätaloutta.

Kerrannaisvaikutuksineen suunniteltu moottoripyörien ja veneiden ajoneuvovero saattaa aiheuttaa valtiolle jopa 80 miljoonan euron menetykset muun muassa arvonlisäverotuottojen menetyksinä ja työttömyyskorvauksina.

Arvonlisäveronkertymän muutos

Julkisessa keskustelussa on esitetty, että vaikka motoristit ja veneilijät ehkä luopuvat harrastuksestaan, he kuluttavat käytössä olevat rahavarat muiden arvonlisäveron alaisten tuotteiden ja palvelujen hankintaan. Näin ajatellen arvonlisäverokertymä ei siis laskisi lainkaan.

Vero tulee kuitenkin vähentämään halukkuutta moottoripyörien ja veneiden omistamiseen Suomessa. Saadun palautteen perusteella Project MP -ryhmä pitää ilmeisenä, että veron myötä motoristit ja veneilijät vähentäisivät harrastukseen liittyvää kulutusta Suomessa. Monet kanavoisivat harrastukseen budjetoimansa rahavarat esimerkiksi ulkomaanmatkailuun ja vuokraisi moottoripyörän tai veneen ulkomailla. Nämä varat ovat pois kotimaisesta kulutuksesta. Suomi häviäisi kilpailussa kuluttajien euroista, koska tällöin ei käytetä mm. kotimaisia majoitus- tai ravintolapalveluja. Samoin jää pois moottoripyörä- ja venehuoltojen sekä muiden palvelujen ja vakuutusten osto Suomesta. Jos esitetty kevyiden moottoriajoneuvojen vero sekä venevero päätetään hylätä, suomalaisten motoristen ja veneilijöiden harrastukseensa kuluttamat varat jäisivät pääsääntöisesti kotimaan markkinoille.

Lakiesityksen arviot ja todellinen verotuotto

Lakiesityksen laskelmat perustuvat 1.9.2016 rekisteröintitietoihin. Veron tuottoarvio hallituksen esityksessä on kyseenalainen. Tämä todetaan myös lakiesitykseen sisältyvässä vaikutusarviossa (4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET, 4.1. Taloudelliset vaikutukset).

Trafin mukaan 31.12.2016 mennessä liikennekäytöstä oli poistettu jo 96 528 moottoripyörää. Kuvaavaa, että vuonna 2015 liikennekäytöstä poistettiin vain runsaat 6 000 moottoripyörää.

Moottoripyörien liikennekäytöstäpoistot aiheuttavat myös vakuutusmaksujen vähenemisen. Joulukuun 31. 2016 mennessä poistetut 96 528 moottoripyörää aiheuttavat asiantuntijan (5) laskelmien mukaan vakuutusyhtiöille arviolta 76 000 355 euron vakuutusmaksujen menetykset. Tästä summasta valtiolle maksettavan vakuutusveron osuus on 14 709 746 euroa.

Veneiden rekisteristä poistoja tehtiin 31.12.2016 mennessä 4630, kun vastaava lukema 31.12. 2015 oli 409 kappaletta. Veneiden rekisteristä poistot ovat kohdistuneet ainakin moottoritehon osalta nimenomaan kaavaillun veneveron piiriin tuleviin veneisiin. Moottoripyörien liikenteestä poistojen ja veneiden rekisteristä poistojen ennakoidaan kiihtyvän vielä tuntuvasti, mikäli kaavailtu vero tulee voimaan.

Project MP haluaa myös huomauttaa, että veneiden ja moottoripyörien omistajien määrät on huomattavasti pienempiä kuin rekisterissä olevien kulkuneuvojen määrä. Lakiesityksen mukaan syyskuun alussa 2016 veronalaisia moottoripyöriä oli 174 600 kpl. Vastaavana aikana veronalaisten moottoripyörien omistajia oli vain 102 400. Moottoripyöräverokertymä olisi näin 15,4 miljoonaa euroa.

Venelakiesityksen mukaisia veronalaisia veneitä on 93 000. Vuoden lopussa veneiden rekisteristä poistot kasvoivat huimasti. Uskomme että rekisteristäpoistojen määrä lisääntyvät kohti kevättä jolloin veneiden määrä pienenee alle 90 000. Veneverokertymä olisi näin noin 15,7 miljoona euroa. Näin laskettuna kaavaillun moottoripyörä- ja veneveron kokonaistuotto olisi yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Siis 27% vähemmän kuin budjetoitu mp- ja veneveron tuotto 42 miljoona euroa.

Potentiaalisen verotuoton suhteen kiinnitämme huomiota myös siihen, että rekisteröityjen moottoripyörien määrä on huomattavasti isompi kuin moottoripyörien omistajien määrä. Veronalaisten moottoripyörien omistajien määrä on myös vähäisempi kuin veronalaisten pyörien määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotaakkaa kantoi syyskuun lukujen valossa n. 102 400 moottoripyörien omistajaa. Nyt liikenteestäpoistojen määrän kasvun myötä veronmaksajia ennustetaan olevan enää n. 75 000. Tämä vastaa Liikennevakuutuskeskuksen vakuutusvuosien osoittama lukua (6) aktiivisesti käytössä olevista moottoripyöristä, 75 421 kpl

Lakiesityksen mukaan 30.9.2016 liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä oli yhteensä 203 000 kappaletta. Kun tästä poistetaan kevytmoottoripyörät (alle 125 cc) 28 700 kpl, jää  lakiehdotuksen mukaisia veronalaisia moottoripyöriä noin 174 300 kpl. Kaavailtu vero on 150 euroa. Näin veron tuotoksi tulisi 26 145 000 euroa. Lakiehdotuksessa todetaan kuitenkin, että vero aiheuttaisi liikennekäytöstäpoistoja noin 10-15% (17 430 - 26 145 kpl) kannasta. Näin veron tuotoksi on arvioitu 25 miljoonaa euroa.

Toteutunut moottoripyörien liikenteestäpoistojen määrä 30.12.2016 on kuitenkin Trafin tietojen mukaan 96 528 kpl, eli 55,4 prosenttia arvioidusta veronalaisten moottoripyörien määrästä. Jäljelle jää näin vain 77 772 kpl. Näin veron faktinen tuotto olisi vain 11 665 800 euroa, eli selvästi alle puolet moottoripyöräveron budjetoidusta 25 000 000 euron tuotosta.

Katsomme, ettei tulisi säätää veroja, joiden tuotosta on suuri epävarmuus ja joiden kokonaisvaikutus arvioidaan valtiontaloudelle tuntuvasti negatiiviseksi.

Haluamme huomauttaa myös, että lakiehdotukset ei vapauta poliisin ja puolustusvoimien käytössä olevia moottoripyöriä ja vesikulkuneuvoja veron piiristä. Näin kaavailtu moottoripyörä- ja verovero aiheuttaa myös näille valtiollisille toimijoille tuntuvia lisäkuluja. Tämä puolestaan kasvattaa edelleen verotulojen tarvetta.

Esitys suhteessa EU:n liikennepoliittiseen mietintöön

EU:n liikennepoliittisen mietinnön, ns. valkoisen kirjan (2011), mukaan EU:n alueella liikennettä koskevaa säännöstöä pitää yhdenmukaista, eriarvoisuutta pitää vähentää ja "käyttäjä ja saastuttaja maksavat" –periaatetta pitää korostaa. Tältä osin valtion kannalta edullisin ratkaisu olisi polttoaineveron tarpeenmukainen korotus. Se toisi vähintään saman määrän rahaa valtion kassaan, kuin esitetty moottoripyörien ja veneiden ajoneuvovero. Samalla se toimisi omistamisen verotuksen sijaan kirjaimellisesti EU:n yhteisen liikennepolitiikan suositteleman "käyttäjä ja saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti.

EU:n liikennepoliittinen mietintö esittää myös vaatimuksen motorisoitujen kaksipyöräisten huomioimisesta olennaisena osana liikennejärjestelmää.

Motorisoidut kaksipyöräiset, moottoripyörät mukaan lukien, ovat EU:n liikennepoliittisen päätöslauselmaesityksen mukaan tärkeässä osassa nimenomaan kaupunkiliikenteen kehittämisessä. Ne vähentävät ruuhkien muodostumista. Tämä puolestaan vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Kuutiotilavuudesta riippumatta moottoripyörät vähentävät kaupunkiolosuhteissa myös olennaisesti pysäköintitilan tarvetta.

Kaavailtu Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 §:n muuttamisesta ei tältä osin kunnioita lainkaan EU:n liikennepoliittisen ns. valkoisen kirjan päätöslauselman esityksiä. Valtion rahantarvetta ei voitane pitää perusteluna kansalliselle päätökselle, joka on ristiriidassa EU:n tavoitteiden, kuten liikenneympäristön päästöjen vähentämisen kanssa.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleiden Euro 4 -normien mukaisten moottoripyörien CO2-päästöt alittavat tyypillisesti bensiinikäyttöisten autojen arvot (kts. liite 1). Lisäksi Euro 4  -normit vaativat, että moottoripyörissä on muun muassa lukkiutumattomat ABS-jarrut. Uusissa moottoripyörissä on monessa tapauksessa myös lukuisia muita, ajoturvallisuutta lisääviä ajoavustimia.

Kansallinen energiastrategia ja harrastuksia ohjaava omistusvero

Kansallisen energia- ja ilmastostrategiansa mukaisesti Suomi pyrkii vähentämään tuontiöljyn energiakäyttöä 50% vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (6). Tältäkään kannalta ei voida pitää mielekkäänä ajoneuvoveroa, joka ei kerry päiväkohtaisesti. Ehdotettu moottoripyörien ja veneiden kiinteä ajoneuvovero on autojen ajoneuvoverosta poiketen täysin vailla ympäristöllistä ohjausvaikutusta. Sama maksu perittäisiin käyttöpäivien määrästä rippumatta. Hallituksen esittämä järjestely on kevyitä moottoriajoneuvoja syrjivä. Kaavailtu vero perittäisiin kevyistä moottoriajoneuvoista täydeltä 12 kuukauden verokaudelta yhtä lailla yhden kuin 365 käyttöpäivän toteutuessa. Käytännössä kyse on tällöin harrastevälineeseen kohdistuvasta omistusverosta. Sellaista ei liene toista Suomen verolainsäädännössä.

Kaavailtu moottoripyörä-  ja venevero ohjaisi ihmisten harrastuksia. Länsimaisen demokratiakäsityksen mukaan valtiovallan tuskin on aihetta puuttua yksittäisten kansalaisten omalla työllään rahoittamaan harrastamiseen. Asiaa on aihetta tarkastella myös perustuslain mukaisen yksilönvapauden ja omaisuuden suojan suhteen.

Vaihtoehto moottoripyörä- ja veneverolle

Project MP esittää moottoripyörien ja veneiden ajoneuvoveron sijaan lento- ja matkustajalauttaliikenteelle asetettavaa 1,5 -2,0 euron matkustajaveroa.

Kyse olisi vastaavasta kuin 06.11.1992 vahvistettu "Laki tilauslentoverosta" (säädöskokoelma 976/1992), joka tuli voimaan 01.01.1993. Veron määrä oli 200 markkaa (nykyrahassa 47,08 euroa) jokaisesta tilauslentoon osallistuvasta, matkalippuun merkitystä matkustajasta.

Tilastotietojen mukaan Suomesta tehdään vuosittain lentäen ja lautoilla noin 32 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Jos näistä perittäisiin 1,5-2,0 euron matkavero, saataisiin valtion kassaan helposti 48-64 miljoonaa euroa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kaavaillun moottoripyörien ja veneiden ajoneuvoveron oletettu 42 miljoonan euron tuotto

Toimivaksi osoitettu kehitysehdotus

Suomen valtio ilmiselvästi tarvitsee lisää verotuloja myös moottoripyöräalalta. Siksi Project MP -ryhmä esittääkin, että yksi todistetusti toimiva ratkaisu olisi moottoripyörien autoveron alennus tai poisto. Näin on tehty muun muassa Norjassa.

Norjassa alennettiin 125 cc moottoripyörien autoveroa 15 % ja yli 125 cc veroa 30% vuonna 2015. Tulokset olivat vakuuttavia. Uusien alle 125 cc moottoripyörien rekisteröinnit (myynti) nousi 70 prosenttia ja yli 125 cc luokissa yhteensä 47 prosenttia! Moottoripyörien autoveron tuoton laskusta huolimatta uusista moottoripyöristä maksetun arvonlisäveron ansiosta valtion verotulot kasvoivat tuntuvasti. Samalla koheni alan työllisyys ja taloudelliset oheisvaikutukset.

Suomen nykyinen moottoripyörien autoverotuskäytäntö ja kaavailtu kevyiden moottoriajoneuvojen vero ei millään muotoa kannusta ajoneuvokannan uudistumiseen. Päinvastoin. Verotus ohjaa ostamaan halvempia ja vanhempia moottoripyöriä.

Project MP -ryhmä arvioi, että olisi hyödyksi valtiontaloudelle luopua hankkeesta kevyiden moottoriajoneuvojen veroksi ja alentaa tai poistaa moottoripyörien autovero. Tätä kautta voitaisiin lisätä uusien, Euro 4-normin mukaisten, vähäpäästöisten ja ajoturvatekniikaltaan edistyksellisten moottoripyörien myyntiä. Sen seurauksena kasvaisi valtion saamien verotuottojen ohella alan työllisyys. Tämä sama ilmiö on havaittavissa jo nyt kotimaisessa autokaupassa 2016 tapahtuneen autoveron laskun seurauksena.

Lähteet:

1. http://www.smoto.fi/?p=4178 (SMOTOn MP2016-tutkimus)

2. http://www.spv.fi/  (SPV ry:n lausunto veneveroehdotuksesta)

3. Moottoripyörämaahantuojat ja moottoripyöräkauppiaat, kannanotto moottoripyörien ajoneuvoveroon 21.10.2016

4. Venealan Keskusliitto Finnboat ry tiedote 27.10.2016

5. Tapio Vesterinen (Laatinut mp-vakuutusvertailuja ja -artikkeleja eri julkaisuihin)

6. VTT/Vakuutusyhtiöiden riskikartoitus moottoripyörävakuutuksen ottajille

7. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030.

Liite 1

2017-mallin Honda-moottoripyörien CO2-päästöjä ja polttoaineen kulutuksia

CRF1000/SD06               70kW                                  CO2              109g/km       4,69L/100km

VFR800F/RC79               78kW                                  CO2              120g/km       5,20L/100km

NC750X/RC72                 40kW                                  CO2                82g/km       3,58L/100km

CTX700/RC68                 35kW                                  CO2              103g/km       4,48L/100km

CB650F/RC75                 64kW                                 CO2              107g/km       4.68L/100km

CB500F/PC45                 35kW                                  CO2               81g/km       3,52L/100km

NSS300/NF04                 19kW                                  CO2                75g/km       3,25L/100km

CBR300/NC51                 23kW                                  CO2                76g/km       3,35L/100km

WW150/KF19                   10kW                                  CO2                53g/km       2.28L/100km

WW125/JF64                   8,5kW          CO2                48g/km       2.10L/100km

ANC125/JF71                  8,2kW          CO2                49g/km       2,16L/100km

GLR125/JC74                  7,8kW          CO2                45g/km      1,95L/100km

NSC110/JF53                  6,2kW          CO2                50g/km       2,19L/100km

NSC50/AF72                                         1,5kW          CO2                46g/km       2.00L/100km 

Laskennallinen arvo 1,0 litraa polttoainetta tuottaa 2300g CO2 päästöjä

esim. 3,58 l/100 km = 3,58x2300/100 = 82 g/km